Kävin eilen työpaikalla vauvan kanssa. Jostain tuli kova
tarve selitellä, miksi vauvalla oli päällään pinkki toppapuku. Oikeastihan
tykkään vaaleanpunaisesta. Minulla on vaaleanpunainen hammasharja, kylpytakki
ja muistivihko.
Mutta vauvalla vaaleanpunainen on vähän noloa. Se
viestittää, että kannatan perinteisiä sukupuolirooleja ja haluan kasvattaa
lapseni niiden mukaan.
Ristiäisiä valmisteltaessa pappi kysyi, olenko erilainen
äiti tytölle ja pojalle. Olen tätä asiaa vähän miettinyt ja pelännytkin. En
kuitenkaan keksinyt kysymykseen mitään fiksua sanottavaa ja aloin puhua
vaatteista.
Onhan se ärsyttävää, että monissa kaupoissa poikien ja
tyttöjen vaatteet ovat sitä samaa punaista ja sinistä. Tarkemmin ajatellen
lasten kasvatuksella ja vaatteilla on kuitenkin hyvin vähän tekemistä toistensa
kanssa.
Olisi kiva pukea lapsi kalliisiin, ruotsalaisiin,
sukupuolineutraaleihin paitoihin. Käytännössä kannattaa pistää päälle ne
vaatteet, mitä ystäviltä ja sukulaisilta saa. Väärästä väristä on imagohaittaa
minulle, mutta vauvaa värit eivät kasvata suuntaan tai toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti